Paikassa josta Jumala on kuollut, voi tapahtua mitä tahansa(Dostojevski)
Elämme kummallisia aikoja. Mielenosoituksia turvapaikanhakijoiden puolesta ja vastaan. Kukaan vastustajista ei osoita mieltä talousrikollisia vastaan. Heidän maasta viemänsä rahat ylittävät ymmärryksen, sen sijaan pakolaisen parikymppinen on pois näköjään jokaiselta. Jos tavallinen ihminen ei osaa hahmottaa isoja rahamassoja, niin rötösherrat saavat jatkaa maailman tappiin. Suomen taloudellinen tilanne voisi paljon paremmin jos maasta viedyt rahat jäisivät Suomeen.
Luen Katja Ketun Yöperhos kirjaa ja mietin mikä symboolinen merkitys kätkeytyy mykkään rajaloikkari tyttöön ja myöhempiin tapahtumiin Neuvostoliitossa. Kirjassa on väkevää synboliikkaa, merkityksiä, mystiikkaa että välillä pitää taukoa pitää lukemisessa.
Tänään on harmaan valonviiruinen päivä. Perheen mies on työmatkalla maakunnassa ja haahailen kaikkea tekemätöntä. Viilenevä sää tulevaisuudessa saa aikaan ahdistusta. Uloslähtiessä pitää pukeutua sopiviin vaatteisiin. Lamaannuttava tunne.
Polkupyörän takarengas käyttäytyy omituisesti. Keskikadun alamäessä vauhti lakkasi ja klonksuva ääni sai minut kalauttamaan jarrua taaksepäin, se auttoi. Tuosta kaupunkipyörästä on ollut iloa ja harmia. Hassu tunne kun polkupyörä uupuu alamäessä.
Alun Dostojevski sitaatti pani miettimään asioita laajemminkin kuin seurakuntakohtaisesti.
Mikä on tämä kohina sananvapaudesta, kun ihmisillä on ajattelun vapaus, eikä sitäkään osata käyttää. (Yksi tanskalainen ajattelija)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment