Sulavan lumen tuoksua. Aurinkoa ken kaipaa, hän odottaa saa. Vanha rautatiesilta on suljettu kävelijöiltä. Ensimmäisiä muistoja Turusta on juuri tuo silta. Asuimme Airikintiellä ja olimme hyvin nuoria. Nyt olemme vanhempia ja asumme melkein Airikin tiellä, nykyisellä kadulla, ja olemme yhtä anarkistisia kuin silloin. Ainakin toivon niin. Airikin katu 1. puista kannakselaistyylistä huvilaa ei enää ole. Sen omisti Vanha herra Vihanto. 1970-luvulla talon viemärit hajosivat ja asuminen tuli mahdottomaksi. Nykyisin talon paikalla on uusi kerrostalo.
Olen aina ihmetellyt turkulaista frouvittelua. Näihin frouviin törmää kirjallisissa yhdistyksissä, kulttuuripiireissä ja kauppahallissa. Yksi frouva äänesti kulttuurilautakunnassa kirjastojen lopettamisen puolesta. Olin pitänyt häntäkin sivistyneenä, vaikka kokoomuslainen onkin. Sininen hämärä laskeutukoon turun frouvien ylle.
No comments:
Post a Comment