Turussa kirkot pimenivät kyllä, Tähtitorninmäki myös Tuomaansillalta katsottuna. Jokirannan valot paloivat. Kirjastotalo oli sentään pimeä. Piispankadun asunnot olivat pimeitä. Piispantaloa on alettu perustekorjata. Muualla valot kyllä paloivat normaalisti.
Tänä aamuna oli alakuloisen talvista. Saisi jo lähteä talvi. Radiossa pastori Harri Peiponen resitoi. Aikoinaan Joensuussa hän opiskelijapoikana pistäytyi joskus kylässä. Oli toimittajana Radio Jokisessa.
Rupesin potemaan sielunvilua. Seurakuntamme harmonia järkkyy kuulemma muutamien ihmisten ilmestyessä kirkkoon. Menisikö heiltä ruokahalu, jos menisi pääsiäisyön aterialle. Lippuja tosin ei myydä enää ovelta. Niitä saa ainoastaan kansliasta aukioloaikoina. Eräänlaista eriarvoistamista ja valikoivuutta tämäkin. Kuka maakunnista tuleva hakee vartavasten lippunsa kansliasta. Seurakunta voisi kustantaa ilmaisen aterian kaikille halukkaille. Harmonia tuskin häiriintyisi, päin vastoin. Taitaa olla turkulainen ilmiö. Muistelen takavuosien kirjallisia yhdistyksiä ja salonkeja Turussa. Niissä pelättiin uusia jäseniä ja mahdollisia uusia tuulia. Seisovan veden hajuisia klikkejä. Turku on ainoa paikka Suomessa missä minua on ryssitelty. Eräs naiskirjailija paljasti sivistymättömyytensä ja samalla tuli näkymättömäksi minulle.
Arkkipiispamme Leo on Japanissa. Siellä hän tapaa mm. Marutei Tsuruisen (Martti Turunen Jaakonvaarasta, Lieksasta) Hän oli ainoa ja ensimmäinen ulkomaalainen joka pääsi edustajaksi Japanin parlamenttiin.
No comments:
Post a Comment