1700-lopun ja1800 alusta sen puoliväliin sijoittuva Matelin(Kuivalatar) jouluruuat olivat tuon ajan kansan nauttimia ruokia. Tuohon aikaan kuului paaston noudattaminen kirkollisessa mielessä. Jos satovuosi oli ollut hyvä, niin olot olivat siedettävät ruoan puolesta. Muutoin kansa usein näki talvisin lähes nälkää. Jouluna kuului syödä hyvin. Oli ohrapuuroa, kalaa, riistaa ja, jos lehmät eivät olleet ummella, eli olivat lakanneet lypsämästä, oli voita ja maitoa. Karjalaista vaikutusta olivat karjalanpiirakat, erilaiset muut piirakat ja kukon alkuperäähän ei varmasti tiedetä, mutta sellaisia oli jo tuolloin leivottu Ilomantsissa. Jälkiruokana olivat marjat, erityisesti lähteensilmässä säilyneet lakat.
Juomina olivat jouluolut, jonka tekemisen taidon oli Virosta pakolaisena tullut Valpuri-äiti tuonut mukanaan, maitoa ei juotu sellaisenaan, vaan piimää, joka oli jatkettu vedellä. Kerma kuorittiin aina maidon päältä ja se käytettiin vointekoon.
Viinaa poltettiin yleisesti ja se oli luvallista tuohon aikaan. Matelin kotona ei viina poltettu, eikä juotu. Matelin isä oli raitis ja ankaran luterilainen.
"Tulis taas joulu jotta voisi yöllä syyvvä!" Tämä sanonta kuvastaa kansan suhdetta ruokaan yleensä. Ruoka oli kunnioitettava ja se siunattiin ennen ateriaa. Joulun alkuperäinen tarkoitus oli vielä tuolloin selkeä ihmisille; se oli kristillinen juhla.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment