En ole koskaan pitänyt ihmisistä jotka osaavat sanoa haista paskan niin fiksusti että sitä alkaa pitää kohteliaisuutena. Näitä ihmisiä on ollut ympärilläni riittävästi nykyään. Halaavat ja puukottavat selkään. En ole halaavaa tyyppiä. En halaa ketään vapaaehtoisesti. Tämä ei varmaan ole Turkulainen ilmiö, mutta olen saanut oppitunnint sosiaalialan luovassa toiminnassa. Jotain samaa on ollut Turun ortodoksi seurakunnassa. Vallankäyttö ja oman voitonpyyntö ovat kantavat teemat.
En ole sitä tyyppiä, joka kääntää takkiaan sen mukaan kuka kulloinkin on vahvoilla. Enää en halua miellyttää ketään. Haluan että kaikki seurakuntalaiset saavat samat palvelut. Nyt olemme eriarvoisia. Joidenkin mielestä se on oikein. Minusta ei. Katumuksen sakramentti, sielunhoidolliset keskustelut rippi-isän kanssa ja mahdollisuus osallistua liturgiaan ja ehtoolliseen.
Olen saanut sellaisen kuvan että piispamme, Arsenia lukuun ottamatta, ovat vieraantuneet arkitodellisuudesta seurakunnissa. He eivät tiedä mitä seurakunnissamme tapahtuu. Lisäksi heillä on neuvonantajia, jotka informoivat heitä.
En usko heitä edes kiinnostavan onko meillä katumuksen sakramentteja ym. palveluja.
Ainahan voi mennä luostariin, naapuriseurakuntiin, luterilaisten luo ja katolisten kanssa puhumaan.
Herra armahda!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
kauneus pelastaa maailman! Dostojevski
Kauneuson armoton. Sinä et katso sitä, se katsoo sinus eikä se anna anteeksi. Kazantzakis.
Mädäntyvässä pääkallossa loistaa virheetön hammasrivi.
Mie näin kerran mädäntyneen pääkallon, ja se oli minusta vihreä?
Post a Comment