Unessa Mateli katsoi minua, tuijotti uhittelevasti. Kääntyi sitten kannoillansa, helmat heilui, pää tutisi. On siinä sukulainen, ei saa toimeksi tovella!
Meni ulos, ovi jäi auki, minä viluun heräsin. Yöllä oli pakkasta. Pirtti jäähtyi, tuuli puhalsi. Puut riisutut räpätti. Tuli uuniin, Villapaita päälle, villasukat jalkaan ja tanssimaan ettei tule kylmä.
Yöllä on muotonsa. Yöstä voi veistää sanoja paperille. Laulaa ja tanssia. Kukaan ei häiriinny. Voisi vaikka huutaa niin lujaa kuin jaksaa ja nauraa raikuvasti. Täällä on tilaa olla.
Ikoni seinällä seuraa. Mietin tässä mierolainen kirkossani. Joka uskallan livetä rivistä. Kauanhan tuota kestitkin, Mateli kuiskuttaa tuulessa. Kauan minäkin kestin, sitten älysin mennä metsään. Yritin unohtaa, tulivat perässä. Pidä kirves porraspäässä! Toimita talosi. Se riittää!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment