Viini viipyi pullossa liian kauan. Häivähdys etikkaa, lasinmakua. Turun Runoviikot ovat meneillään. Missä on Turun runoliike? Oliko sitä ollenkaan, vai oliko se myytti, joka jäi elämään?
Runo on kirjoitettava ennen kuin se on. Runon esittäminen on mahdollista vasta kun runo on kirjoitettu. On runoja jotka täytyy lukea. On runoja jotka on tarkoitettu laulettaviksi ja on runoja joita lausutaa. Runon voi myös tanssia ja näytellä, mutta perusruno säilyy aina jotenkin.
Onko runous materiasta vapaata? Runo itsessään on, mutta runoilija ei ole, vaikka haluaisikin. Runoilijan on elettävä, syötävä ja asuttava. Hänellä on oltava tuloja, suhteita ja verkosto. Hänen on oltava hyvä ja hyvännäköinen. Oman itsesi mannekiini ja markkinoija.
Tämän päivän runous ei ole suurta. Ehkä ei ole rohkeutta, tai sitten asiat ovat liian suuria ja vaikeita. Pieniin runoihin mahtuu paljon.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Oli Turun runoliike olemassa,
luin siitä joskus runolehdistä!
Onko se nyttemmin sitten kuollut. Ei kai?
Post a Comment