Kurdeilla on satu, jossa kerrotaan pohjoisesta maasta, jossa kasvaa valkoisia liljoja. Kirjallinen tuttavani uskaa vankkumatta tuon maan olevan Suomen. Miksiköhän kurdit eivät kuitenkaan viihdy täällä?
Voi olla, että kurdien esi-isä on käynyt aikoinaan Suomessa omenapuiden kukkiessa. Ehkä. Mitä muuta yhteistä meillä voisi olla? Minusta kurdeilla on tarpeeksi vaikeaa ilmankin.
Marraskuu riisuu maiseman kuin kuolleen. Joen vesi yöstä mustaa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment