Wednesday, October 10, 2007

Päällänsä liepoittaa...

Aleksis Kiven päivä. Lämmin syksy uhmaa väistämätöntä pakkasta. Vuosi vuodelta myöhäissyksy käy raskaammaksi. Räntää, vettä, jäätynyttä tienpintaa ja harmautta, joka muuttuu hitaasti pimeäksi. Suomessa on viipyvän hämärän hyssy. Matelin aikaan elettiin
luonnonkiertokulun mukaan. Se oli ihmiselle luontuva ja armollinen. Synnyttiin, elettiin, kuoltiin ajallaan, kuten säällistä on. Kukaan ei tehnyt ohjelmaa oletetusta kuolinpäivästä ja sen huijaamisesta. Luultavasti ihmiset olivat luonnostaan sielultaan
valmiimpia elämään olosuhteiden mukaan. Tyytymättömyys ajaa ihmistä uuteen ja mahdollisesti paremman elämän tavoitteluun. Samalla se hapattaa sisintä ja kykyä nauttia siitä mitä on.

Suomalaisen runouden tilasta ei kannata huolestua. Suomalainen proosa taas on huolestuttavaa. Tuntuu siltä että ainoa tavoite on myydä ja miellyttää. Laulut huonoista ajoista syntyvät jälkikäteen.

No comments: