Oudot höpinät kirkonportailla

En käsitä miten kukaan voi kirkossa haukkua lähimmäistään syntiseksi. Miten jotkut voivat kirkonportailla vihata edellistä kirkkoherraa ja tiuskia seurakuntalaiselle että tämä kuuluu edellisen kirkkoherran kannattajiin. Siitä on jo yli kymmenen vuotta ja höpistään outoja. Ensinnäkin Jumalaa tässä pitäisi kannattaa, eikä nämä mitkään poliittiset vaalit ole, vaan kyse on luterilaisesta tavasta vaatia täydellistä käytöstä ja taloudellista osaamista. Nämä eivät kuulu kristillisyyteen sinänsä, vaan ne ovat kulttuurisia tapoja joissa on vahva teeskentelyn eetos. Suurimmalle osalle kirkossa kävijöistä riittäisi pelkkä sosiaalinen seurustelu ja juoruilu sielun ravinnoksi. Vositte yhdistää voimanne ja taistella kirkkorakennuksenne olemassa olosta. Ottakaa oppia talvisodan hengestä.

Minä ilmoitan teille suuren ilon! Rakastan tällaisia enkeleitä.
Minua hämmentää ortodoksisen kirkon tai seurakuntien outo henkilökuntapolitiikka. Tuntuu aivan käsittämättömältä kiusaamiselta piispojen ja neuvostojen taholta. Aivan kuin työntekijällä ei olisi minkäänlaisia oikeuksia. Eikä heille tarvitse edes kertoa miksi töitä ei anneta, tai miksi syrjitään. Käräjäoikeus ei ole oikea paikka setviä outoja asioita, jotka näyttävät ihan henkimaailman asioilta. Paha sanoa että näitä vainoamisia on tullut julki monia ja jotkut ovat päätyneet oikeussaleihin asti. Jonkun pitäisi ottaa asiakseen tutkia koko ongelman laajuus, ennen sitä se ei lopu. Ortodoksisuus ei saa olla yksinvaltiutta ja mielivaltaa.( Muistuttaa luovan toiminnan kiusaamispolitiikalta muinoin.)

Turussa hieman nollan yläpuolella. Lunta, vettä ja liukasta keliä.