Tuesday, February 17, 2015

Tässäkään asiassa ei kannata olla kokonaan mustavalkoinen

Joki jääriitteessä. Moni-ilmeinen joki sulaa, jäätä ja riitettä.
Vieläköhän jossakin kehitetään valokuvia pimiöissä ihan itse? Mustavalkoiset kuvat ovat suosikkejani näinä digikuvien aikana. Tässäkään asiassa ei kannata olla kokonaan mustavalkoinen.

Valo voi olla ja sen sävyt porevaasissa. Juuri nyt on harmaankalpea valo ulkona. Kohta sataa jäistä vettä. On helmikuu ja Suuri Paasto on alkanut Kreikka on nyt juuri uutiskeskiössä mediassa. Joko siellä kukkivat mantelipuut? Välimeri lienee yhtä vihreä kuin ennenkin. Viereinen kuva on Athoksen ruusuportin alla seisovasta munkista Minä en ole kuvannut tätä, koska olen nainen enkä pääse Athokselle. En kyllä haluaisikaan. Se ei ole minun asiani ja alueeni. Kuva on pienenä ja se korostaa nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Oikea ortodoksi ei tuo itseään tyrkylle vaan kulkee viisaasti varjossa.

Suuren Paaston jälkeen tulee Pääsiäinen. Siihen on aikaa vielä. Athoksella kuljetaan kuulemma kävellen. Mutta uivatko munkit välimeressä. Sitä ei voi tietää. Ja mitä sillä tiedolla tekisikään.

Kreikkalaisten ortodoksisuus on elämäntapa ja tapahtuma, he eivät hötkyile, vaan elävät arjessa. Olen itse vierastanut venäläistä prameaa tsaristista ortodoksisuutta. Loistoa on kyllä, mutta elämäntavaksi arjessa se ei ulotu.





2 comments:

Ripsa said...

Mutta luulen että tuo porevaasi on aivan omiaan värikuvassa.

Kaikki nuo heijastukset tekevät tuosta esineestä hirmuisen kauniin. Mitenkäs muutenkaan sitä voi sanoa. Kaukana se ei ole tuosta joen jään jatkuvasta muutoksen tilasta.

quijote said...

Niin onkin. Joesta ajattelin samoin kuin sinä.

Mataleena