Rankkasade tuli tilaamatta: Vesi kiehui kaduilla, virtasi alas Kaskenmäkeä. Kadut piestynä puhtaiksi, kengissä vettä, korvissa talonvaltaajan huilusoolo. Nolladolorenssia Kuituselle.
Kaskenkatu 15. pihalla kasataan romuja, tyhjennetään komeroita. Pihalla on odottava tunnelma. Tuoksuu syksylle. Ikkunassa palaa valo.
Uudenmaankadun vintillä puhuttiin Musta purje Valkea purje näytelmästä Kansallisteatterissa. Tulisi näytelmä Turkuun vierailemaan. Ei kuulemma tule. Se on rahakysymys. On mentävä Helsinkiin, vaikka on kulttuuripääkaupunkivuosi, ja minä olen nostalginen henkilö.
Nyt on tiistai ja mietin matkatavaroita mukaan otettavaksi. Tunnen aina ahdistusta kun pitäisi pakata ja valita mukaan otettavat vaatteet. Luen kesken kaiken Anna Ahmatovan runon. Hänen elämänsä oli matka, täynnä raskaita etaappeja. Jostakin syntyi huhu että isä Aurinkoinen on kuollut. Sitä oli vaikea uskoa todeksi.
Neva virtaa edelleenkin.
No comments:
Post a Comment