Ilta hämärtyy. Järven pinnalla käy vire. Kiireetöntä oloa, saunanlämmitystä ja ihmetystä miten Mansikkapaikka voikaan olla ihmeellinen. Saapuessani tein ristinmerkin, aivan kuin joku olisi sanonut. Oli jo toinen kuollut kulttuurihenkilö jonka mökille tullessa oli samanlainen olo. Täällä on tontti ja ympäristö jossa on hyvä olla. Luonnontilassa, mutta ei aivan. Jossakin kukkui käki. Eikö sillä pitäisi jo olla vihne kurkussa? Kännykässä ei ole kenttää. Haitanneeko tuo mitään.
No comments:
Post a Comment