Wednesday, March 2, 2011

Selkeitä runoja


Runo ei mahtunut
matkalaukkuun


Runoilija Markus Jääskeläiseltä on ilmestynyt runokirja, Ilmapallo.

Runot ovat selkeitä ja jotenkin kristallisoituneita edelliseen, Lentokalaan, nähden. Rehellistä, kaunista ja havainnollista runoa.

On myöhäistä
tai liian varhain
sade putoaa
puiden syihin.


Markus Jääskeläinen, Ilmapallo. Otava 2011.

Markus Jääskeläinen (s. 1969) on aiemmin julkaissut kuusi runoteosta.

2 comments:

Anonymous said...

Inkku!

Kiitos lukemisesta & ystävällisistä sanoistasi.

T: Markus

Joonatan said...

Tosiaan nuo Ratapihankadun talot ovat kaiken huomion keskipisteessä. Se mikä historia niihin liittyy ei ole ollenkaan kaikkien tiedossa. Pihan perällä toimi aikoinaan SIION- niminen Helluntaiseurakunnasta eronnut seurakunta, joka jäi kristillisyyden jalkoihin. Seurakuntaa johti herätys saarnaaja, joka julisti pelastuksen erehtymätöntä sanaa, juuri kadun ja kujien miehille ja naisille. Moni meni sisään hartaushetkiin sekä kokouksiin vanhoin kujein, mutta tuli ulos 'uutena miehenä tai naisena'. Puitteet olivat kuin menneeltä vuosisadalta... Sisään mentiin puisesta ulko-ovesta portaat ylös. Sisällä oli edessä kokoussali, jossa koruttomat puupenkit, vaatimaton sisustus, nuottiteline puhujan koroke, vanha urkuharmooni, veisattiin virsiä Siionin kanteleesta, Herramme tulee-
laulukirjasta,vihoista yms. Seinustalla vaatimaton vanha pönttöuuni.

Siinä oli vain hiljaa: kuunteli, ihmetteli,katsoi ja saattoi kuulla sekä nähdä 'kadunkulkijoiden' muuttuvan. Ei kirjoitettu kultakirjaimin sääntöjä tai ohjeita siitä mitä kristillisyyden pitäisi olla. Siitä mihin kaikki kristikunnat on kutsuttu palvelemaan toinen toisiaan!! Lähimmäisen rakkaus oli suureksi tullut. Noihin aikoihin eli 1980-96- luvuilla. Kiertelevät puhujat saivat yösijan ja ylläpidon. Asuipahan kiinteistössä ruotsista suomeen muuttanut Mats ja Eeva Backman:kin , jotka tekivät katulähetys työtä. Eeva muistetaan Turussakin 'Auta Eevaa auttamaan'- kirpputoreista. Eeva oli itse kokenut uskoontulon juuri sekakäytön ja huumehelvetin syövereistä.
Asuivat Siionin viereisessä asunnossa ns. talkkarin asunnossa ja avasivat ovensa juuri laitapuolenkulkijoille. Asunnossa, jossa Siion siis toimi oli myös keittiö oikealla, jossa vanha uuni,WC sekä kirpputoritila. Seinässä luki'tuo tarpeettomat tavarasi-vie, jos tarvitset'
Juuri näin apu pitäisikin jakaa!
Talon toisessa päässä oli autenttisia asuntoja. Joissa vanhat sisustukset. Hellahuone,kakluuneilla varustetut kauniit korkeat huoneet, pinkopahvipintaiset tapettiseinät, vanhoja huonekaluja, peiliovet, korkeat kynnykset, sängyt seinävaatteet jne. Asuntojen kylmä eteisen lisäksi niissä oli maitokannukaapit, joissa säilytettiin kylmässä maitotuotteita, helmiponttipaneeleista tehtyjä siivous- ja säilytyskaappeja.

Tuho on hirveä en ole vielä käynyt paikassa monen vuoden jälkeen. Mutta videosta, joka netissä on, sen voi nähdä. Miksi kaikki vandaalisoidaan, hakataan ja hajotetaan ? Näissäkin tiloissa oli lopulta kirpputori, joka auttoi yhteiskunnan hyljättyjä. Kuka tekee auttamistyön, silloin kun yhteiskunta ei sitä tee? Kuka kantaa vastuun, kun me vain juoksemme päättömästi rahan perässä ja maksamme tukia ja muita rahoja, vaikka autettavia on meilläkin???
Miten käy kun elämän suola käy mauttomaksi?

Kuitenkin, jollakin tasolla olen ymmärtänyt, että jokin talossa kiinnostaa, kun sitä ei ole jätetty rauhaan. Palanut se ei ole.
Asuntoon ja Siionin tiloihin tunkeudutaan tämäntästä. Mitä sinne sitten menee, jos kaikki on hyvin? Miksi sitten mennä paikkaan, joka ei ole käytössäkään, jos kerran yhteiskunnan apu on riittävä??
Apu meille tulee taivaasta- sen me saamme nähdä. Talo vanhus odottaa auttajia ja uuden korjaajia, restauroijia ja saneeraajia. EI VANDAALEJA. TURUN JÄHMEITÄ PÄÄTÖKSIÄ tai NCC:n puskutraktoria.
Ja mitä se sitten hyödyttää? Ei Turku siitä muuksi muutu ellemme me anna ensin muuttaa itseämme.
Joonatan