Eilen kävelimme Galleria Joellaan katsomaan Kuutti Lavosen grafiikkaa. Piti istua tuolille ja katsella, sillä ne olivat vaikuttavia. Hyvällä taiteella on aina sakraalivaikutus.
Iltapäivällä kävelin Nummenpakalle saunomaan. Rautatiesillalla käpsehti fasaanikukko täysin piittaamatta lähestyvästä junasta. Ilma oli kuulas, tuulinen ja aurinkoinen.
Paluumatkalla palelin maiseman mustuudessa. Tänään otsalohkossa jomottaa. Olen huono lääkitsemään itseäni muutoin kuin pakon edessä. Itse tehtyä ruotsintippaa, voimajuomaa ja sitten tiibetiläismunkkien valkosipulista ja viinasta tehtyä tippakuuria jota saa nauttia vain viiden vuoden välein. Lisäksi valkosipulit eivät saa olla koko aikana metallin kosketuksessa, vaan ne murskataan puunuijalla. Kuulostaa oudolta mutta ei ole sitä. Näitä rohtoja ei saa nauttia saman aikaisesti.
Unkarissa vapaaehtoiset rakentavat suojapatoa ettei tehtaan myrkyllinen jäteliete levittäytyisi jäljellä olevien kylien päälle. Mitä tekee yhtiö? Korjaa potin ja saa Eu-mailta tuntuvaa, rahallista tukea seuraavaksi.
Mistä löytyis metsämökki ja olisi kaukana kavala maailma?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment