Ortodoksisen kirkon historiassa on runsaasti naisia jotka ovat tehneet hiljaista, itsestään lukua pitämätöntä työtä kirkon tai luostarin hyväksi. Piispoilla on ollut taloudenhoitajia jotka ovat kasvattaneet leskipiispan lapset ja hoitaneet kodin ja tukeneet näin piispuuden toteutumista. En ole pahemmin kuullut tai lukenut heidän arvostuksestaan kirkkokunnassamme.
Konevitsan miesluostarissa on yhden nunnaksi vihityn naisen hauta. Hänet vihittiin nunnaksi kyseisessä luostarissa vähän ennen kuolemaansa. Tämä nainen hoiti Konevitsan kukkamaita kauniisti, huolehti silloisen igumenin taloudesta ja pesi jopa pyykit omakätisesti ja huolehti muutenkin asioiden sujumisesta arjessa. Kaikki ne jotka muistavat luostarin kukkamaat silloin, kaipaavat niitä nyt. On siellä joitakin jäljellä olevia kukkia vielä ja yritinkin kuvata liljoja ja muita yksittäisiä kukkia. Turussa oli aikoinaan Konevitsan luostaria käsittelevä näyttely. Näyttelyssä oli kuva juuri nunnaksi vihitystä naisesta. Kuva kiehtoi ainakin minua. Pian nunnaksi vihkimisen jälkeen nainen kuoli erinäisiin sairauksiin. Omaiset olivat unohtaneet hänet joten luostari maksoi lääkärit ja sairaanhoidon ja järjesti myös hautajaiset.
Konevitsassakin lienee hellekausi nyt, vaikka Laatokka viilentääkin tehokkaasti.
2 comments:
Olen kadottanut tämän nunnan niemen.
Siksi käytän nimeä nainen ja nunna.
Otin kerran puheeksi nämä hyväntekijät ja juuri ortodoksiset naiset suhtautuivat kylmästi ja kateellisesti asiaan.
Konevitsan nunna josta kerroin oli ollut jo ennen luostariin saapumistaan igumenin perheen suojatti.
Mataleena
Post a Comment