Alustan kunnostustalkoot perhepiirissä jatkuvat. Ensin kaivettiin savea pois ja kärrättiin muualle. Sitten alkoi pohjavesilätäköitä ilmestyä turkulaiseen tapaan. Soraa lapioidessani sain ikkunaluukun päähäni ja hetken tunsin verenmakua suussani. Mitään vakavampaa ei ilmennyt. Pohja on vatupassissa nyt ja homma jatkuu edelleen.
Jos meillä olisi vapaampi rakennusoikeus, niin rakentaisin betoniaidan ja jykevän portin. Liikenteen melu on voimistunut Vanhalla Hämeentiellä entisestään. Kun Jaanintien liittymää tehtiin, uskottiin että liikenne ohjautuisi Hämeentielle, mutta toisin kävi, sillä liikenne on lisääntynyt Vanhalla Hämeentiellä. Pihalla ei viitsi juurikaan oleskella, vaikka sen mielestäni kuuluisi olla olohuoneen jatke. Piha on mielestäni olemista, ei pelkästään katsomista varten.
Kuvassa rakennussoraa tuonut auto kurvaa takaperin pihalle, sentilleen rappusten eteen. Perheen henkilöautolla on usein vaikeuksia peruutella pihalle yhtä tarkasti. Mutta kuormurissa onkin saranat tubla-etupyörien välissä, kyllähän sitä tuollaisella!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment