Käteeni osui paperipinoja siivotessani ohut kirja, jota ei sovi sivuuttaa pelkällä vilkaisulla. Kirja on Dominique Sigaudin kirjoittama ja Einari Aaltosen suomentama Aavikkoromaani.
Tarina sijoittuu Persianlahden sodan absurdeihin kokemuksiin. Amerikkalainen sotilas taivaltaa sodan loputtua kaksi päivää ja yötä aavikolla. Hän ylittää rajan monessakin mielessä. Hän kuolee aavikolle. Sotilas kirjoittaa päiväkirjaa vaimolleen, joka lähtee paikan päälle nähdäkseen totuuden. Kirjan tapahtumat saavat maagisia piirteitä musliminaisten saatua selville missä salattu amerikkalaisen sotilaan ruumis on.
Persianlahden sota oli ensimmäinen sota joka tuli olohuoneisiimme television kautta. Samalla sota jotenkin inhimillistettiin ja me lakkasimme näkemästä sodan luonnetta. Olen jokseenkin varma että sota ei enää kosketa meitä. Se on saanut viihteellisen arvon. Dominique Sigaud antaa kirjassaan kuolemalle kasvot.
Tätä kirjaa ei varmaankaan oteta seurakuntien kirjallisuuspiireihin pohdittavaksi, mutta lukea se kyllä kannattaa jokaisen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment