Tästä alkoi portsalaisten taistelu puutaloalueensa puolesta. Portsan K-market, Turun Työväen säästöpankki ja kerrostalo rakennettiin Puutarhakadulle. Tieltä purettiin puutaloja, polkupyöräkorjaamo ja kauppa. Tyäväen säästöpankin pankinjohtaja ajoi innolla koko Portsan tuhoamista. Hän ei tietenkään ollut ainoana asialla, grynderit odottivat saavansa urakoita. Toisin kuitenkin kävi, ja se oli loistava esimerkki asukkaiden yhteisrintamasta asuinalueensa puolesta.
Kevennykseksi kaksi sähkökaappitaideteosta. Toinen lienee kesken. Se on hieman unenomainen. Sähkökaappimaalaukset ovat Kulttuurikaupunki 2011 rahoittamia.
Jälkeenpäin en ihmettele yhtään portsalaisten epäluuloista suhtautumista uusiin asukkaisiin grynderien nurkanvaltausyrityksen jälkeen. Kaikkia epäiltiin ja kyylättiin. Mieheni oli tuolloin merillä töissä ja joku keksi levittää vankilakundi juttuja meidän perheestä. Mahtoi ottaa aivoon kun ei pystyneet tuhoamaan koko perhettä. Portsan ilmasto oli tuolloin kitsofreeninen. Pihoilla riideltiin lastenkasvatuksesta ja pyykkien kuivatuksesta ja kolmiodraamoista, toisella tasolla yhteinen vihollinen yhdisti. Turkulainen perusvittumaisuus on käsittämätön juttu muualta tulleille.
Portsalaisten suhtautumisesta lapsiin ja lapseen voisi tutkia lähemminkin. Yksi portsalainen entinen lapsi kertoi olleensä näkymätön, lapsia ei erityisemmin huomioitu, paitsi silloin kun syntipukkeja tarvittiin.
No comments:
Post a Comment