Martta Jokinen, Sofiankatu 3. on turkulainen eläkkeellä oleva arkistonhoitaja joka käy laulamassa vanhusten palvelutaloissa ja vanhainkodeissa ilmaiseksi, ratkaisee murhan. Martta Jokinen rakastaa konjakkia ja huitoo rosmoja kassillaan, jossa on usein konjakkiputeli.
Maritta Flykt (66) on kirjoittanut dekkarin Martta Jokinen ja vanhusmurhat, joka on lämminhenkinen ja empeettinen kuten Maritta itsekin. Martta Jokinen muistuttaa paljon kirjan kirjoittajaa. Kirjasta puuttuu kyllä yhteiskuntakritiikki ja vanhusten asema nykyään, mutta haetanneeko tuo mittään.
Siinä missä Reijo Mäen Vares rymistelee ja rypee, Martta Jokinen hipsuttelee konjakkia naukkaillen säädyllisesti turkulaisissa paikoissa: Vaakahuoneella, Wiklundilla, Turun linnassa ja Börsissä. Tietenkin myös Turun Tuomiokirkossa.
Hän on hyvin turkulainen ja tietoinen turkulaisuudestaan. Kirjassa Ei kiroilla tai haistatella. Kieli on kaunista ja sivistyneen säädyllistä. Minua on rasittanut Reijo Mäen dekkareiden asenteellisuus muualta tulleisiin, naisiin ja seksiin. Martta Jokinen ei harrasta seksiä, hauku ulkomaalaisia, eikä säti miehiä. Martta Jokinen on hyvin kasvatettu ja ystävällinen henkilö joka haluaa hyvää kaikille. Joskus miettii että onko kaiken tämän hyvyyden ja kauneuden alla teljättyjä tunteita ja toteutumattomia unelmia. Mutta ei kai sentään murhia ?-!
Olisin kyllä kaivannut hieman särmää, mutta kyllä tämä hyväntuulen kirjasta käy. Pahan kosketus on tuskin hipaisu, vaikka vanhus työnnetään raa´asti Aurajokeen. Aurajoki mainitaan kirjassa usein. Käynti lennonjohtotornissa oli riemastuttava. Ihmeellistä miten Pariisin kone lentää Turun yli Tokioon. Sama kone lentää kello 15.00 Koitereen kesäpaikkamme yli. Kaikessa ystävällisyydessään, on Martta Jokisella se toinenkin puoli joka on itsekäs ja pohjimmiltaan välinpitämäyön. Hänelle on tärkeätä tulla hyväksytyksi ja hän täyttää tyhjyyttä hakeutumalla joukkoihin, kuulumatta niihin. Martta Jokinen voisi elää yhteisössä jossa hän on ainoa nainen miesten joukossa. Kuningatar?
Teoksen tietoja:
Maritta Flykt, Martta Jokinen ja vanhusmurhat
Turkuseuran julkaisu nro 37
Turku 2013
Toimittaja Harri Raitis
Taitto Roope Lipasti
Paino: Otavan kirjapaino Oy, Keuruu, 2013, 176 sivua.
Kansi Magdaleena Seppälä.
2 comments:
Aion lukea Maritta Flyktin kirjan tässä joskus jo siitäkin syystä, että pidän Maritta Flyktistä kovasti.
Marista ei voi olla pitämättä! Kirjakin on pidettävä.
Post a Comment