Taistelussa pahaa vastaan tulee vääjäämättä vastaan syyllisyydestä vapautumisen teema. Syyllisyydestä ja häpeästä vapautuminen tuhoaa salailun ja ihminen vapautuu. Syyllisyyden ja häpeän salailun kannalla ovat instanssit jotka uskovat syyllisyydestä vapautumisen sovitulle järjestykselle vaaralliseksi.
Dostojeski tunsi Siperian karkotuksen aikana pakkotyössä ollessaan vankien kohtaloon uskomisen. He eivät tunteneet häpeää ja syyllisyyttä. Dostojevski uskoi vankien olevan lähempänä Jumalaa kuin muiden ihmisten. Hän uskoo että pois pahuudesta ei päästä syyllisyyden, häpän ja katumuksen kautta. Vapautuminen tapahtuu aidon kristillisyyden kautta.( Tässä ajattelmisen aihetta kaikille katumuksen mittaajille, jopa ortodoksisessa kirkossamme.)
Dostojevski ei ollut kriitikoiden suosiossa. Hän oli ihmisenä hankala ja pilasi seurapiirien kepeät kinkerit usein syvällisillä kysymyksillään joihin ei vastausta löytynyt.
No comments:
Post a Comment