Thursday, February 7, 2019

Dostojevskin ajatuksia kuolemattomuudesta II



Sisäinen kello on tarkka. Kohta alkaa Suuren Paaston aika. On aika lukea Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Siinä on tämä pääsiäisen teema läsnä. Tiesin tämän kirjallisuus tentissä muinoin. Sitä ei pitäisi kertoa yliopiston tentissä. Muutenkin Dostojevski ei ole muodissa siellä. Hyvä jos tietävät kuka Dostojevski on. Edesmennyt Tomi Kaarto antoi täydet pisteet analyysistäni.

Dostojevskin ajatuksia kuolemattomuudesta osa II

Jos ei ole Jumalaa, ei ole kuolemaakaan. Mitä sitten on? Ateistit viittaavat vapauteen, hyvän toteutumiseen jo maan päällä. Dostojevskin mukaan tämä on logiikkaa jota ei ole viety loppuun asti. Dostojevski vie ajatuksen loppuun ja sanoo: Jos ei ole Jumalaa on kaikki ihmiselle sallittua.

Dostojevski osoittaa sanansa rakkauden ja sielunkuolemattomuuden välttämättömästä yhteydestä materialisteille, valurautaideoita tuottaville herroille. Päiväkirjassaan Dostojevski asettuu heidän vastaiseen rintamaan ja sanoo:Väitän että rakkaus ihmiskuntaan on mahdoton jos puuttuu usko sielun kuolemattomuuteen

Tämän materialisteille suunnattu huomautus ja sen toistaminen on aiheellista silloin kun yhteiskunta julistaa ettei Jumalaa ole olemassa, ettei sielu ole kuolematon, niin ajan oloon tällainen yhteiskunta tuhoaa itse itsensä. Dostojevski oli näkijä sille mitä Neuvostoliitossa tapahtui 1920 ja 1930-luvuilla. Ihmiset tappoivat toisiaan ja yhteiskunnallinen itsemurha alko.(Dostojevski kuoli jo 1800-luvun lopulla)
Jos ei ole kuolemattomuutta ihminen ja yhteiskunta päätyy itsetuhoisiin tekoihin.

No comments: