Wednesday, September 19, 2018

Kun lasten iloiset äänet katosivat talojen pihoilta


Airikintien ruusut syyskuun lämmössä. Jossakin päin Suomea on jo ruska, mutta täällä jatkuu "kesä." Joen toisella puolen opiskelijat kokoontuivat joka syksyiseen karnevaaliinsa. Tölkkien kerääjät seuraavat heitä ja siivoavat jäljet.

Piispankadun sähkökaappitaidetta. Pidän tämän tyyppisistä maalauksista.

Jatkoin "rahamiehensillan" kautta torille aikomuksenani kiertää taikkarinmäen kautta kotiin mutta tori masensi ja tulin rantapolkua kotiin. Nuoret siivosivat roskia talkoilla.

Ilta pimenee jo.

Miksiköhän lapsia näkee enää harvoin katukuvassa ja koiria sitäkin enemmän. Jotakin tapahtuu koko ajan. Lasten iloiset äänet eivät enää kuulu talojen pihoihin. Kaikki on valvottua ja suunniteltua. Inhimillisiin virheisiin ei ole lupaa. Joskus tuntuu että lapsilta on viety mahdollisuus itse keksiä asioita ja selviytyä seikkailuista. Leikkivä lapsi on enää klisee.

No comments: