Jos katse voisi tappaa olisin vainaa

"Jos katse voisi tappaa, olisin kuollut. Kirjaston Vähätorilla "erästä T-parkki herraa" muistuttava mies katsoi vittumaisesti. Tappaja tyyppi", sanoi Maru. Hän oli ihan vesi selvä ja peloissaan. Ajattelin että tässä on jotain perää oikeasti. Olen kerran aikaisemmin nähnyt hänet noin vauhkona ja silloin oli tosi kyseessä. Sen rinnalla seurakunnan akkojen puheet ja kulttuuri-ihmisten ilkeilyt olivat samea lätäkkö joka kuivui ja nousi myrkkynä ilmaan.

"Meitä vastapäätä on tilapäisen majoituksen huoneisto. Keskellä kirkasta päivää joku kuvasi kamerallaan kirjojen täyttämää huonettamme. Piti vetää verho eteen." Tiedän että siitä huoneistosta näkee heille suoraan sisälle ja kaikki tilapäisasukit eivät ole hienotunteisia.

Olikohan hän sama mies joka potkaisi ostoskärryäni edellispäivänä kirjastossa. En kyllä usko että sellaiset miehet lukevat kirjoja.

Olisi viisasta mennä jonnekin kauniiseen ympäristöön ja elää ei-turkulaista elämää ja oksentaa kunnolla.

Näytin Marulle Anja Snellmanin kirjaa Lähestyminen. Sanoin palauttavani sen tänään kirjastoon. En usko että se "tappajannäköinen" korsto olisi siellä.



Pidin edellä mainitusta kirjasta.