Trifon Petsamolaisen päivänä

Tänään on Trifon Petsamolaisen päivä. Hän oli valontuoja pimeään pohjolaan. Jokainen saa käsittää valon ihan miten haluaa. Tämän päivän "trifoneilla" on tasoitetut ja valaistut tiet ajella ja kulkea. Lapissa paukkuvat pakkaset ja tähdet kauempana kuin koskaan. Revontulien kosminen säteily leijuu kaiken yllä.

Trifonin aikaan oli erilainen, aikaan sopiva, aikakäsitys. Kirkkoa ei rakennettu puolessa vuodessa; siihen tarvittiin ainakin kymmenen vuotta ja enemmänkin. Ruotsalaiset polttivat ja ryöstivät kirkon muutaman kerran. Luostari rakennettiin ajan saatossa ja sillä oli myös maallisia ja poliittisia tavoitteita.

Aikamme mukavuudenhaluun tuudittautuneille ihmisille on vaikea ymmärtää uskon ja tahdon lujuutta jolla pohjolaa kristillistettiin. Meille on kaikki tarjolla, eikä sekään riitä. Jatkuva tyytymättömyys ajaa ihmistä uusiin hankkeisiin. Nykyään ei kukaan lähde korpeen, pystymetsään, petoja uhmaten repussa risti ja sydämessä palo, nykyään mennään kuin kaupparatsut ja kuitataan kulukorvaukset.

Jos joku pappi alkaisi toimia Trifonin tulisieluisesti, hänet vietäisiin hoitoon ja toimituskieltoa ropisisi päälle. Trifon Petsamolaisella oli tosin keisarin antama lahjakirja (siunauskirja) Petsamon metsiin luostarille lohkaistavaksi maa-alueiksi.

Tiedonvälitys oli aikaan sopiva. Meidän ortodoksinen tiedonvälitys on ajan tasalle. Vai onko sittenkään?