Rosvorantueen arvokasta perinnerakennuskulttuuria tuhottiin...

Pamilon voimalaitoksen vedennousuajattelun myötä katosi Ruotinniemen vanha rakennushistoriallinen kokonaisuus. Beata mummon pihapiiri oli vanhaa rajakarjalaista tyyliä: iso harmaahirsinen asuinrakennus ja harmoniaa rakentava piharakennusten sijainti. Eläinsuojien välissä oli katettu kuja johon hevoset ajettiin talvella.

Sääli että tuo pihapiiri tuhoutui.

Vedenpaisumusta odotellessa majoittuivat vanhaan rakennukseen Romaniperhe Olli, Miina ja Oskari. En tarkalleen muista miten kauan he saivat asua siellä. Kyläläisten puolesta he saivat asua ja olla rauhassa.

Oskari oli Miinan sukulaislapsi ja samaa ikäluokkaa kylän lasten kanssa. Oskari ilmestyi kouluunkin ja opettaja ei tiennyt miten suhtautua häneen. Tietenkään Oskari ei käsittänyt miksi piti istua ja pelätä jotakin luokan edessä seisovaa henkilöä. Oskarilla oli pieni puukko, sillä hän veisteli tikkuja välitunnilla. Tunsin syvää myötätuntoa Oskaria kohtaan ja keskustelin hänen kanssaan. Keittäjä meni sanomaan äidilleni ettei sellainen sovi.

Äitini kielsi Oskarin kiusaamisen ankarasti, vaikka muut ehkä kiusaisivat, me emme saaneet mennä mukaan sellaiseen. Samanlaisia mustilaisia tässä kohta ollaan kaikki! Kyläläisten puolesta he saivat asua ja olla rauhassa. Vesi ei noussut koskaan lähellekään rakennuksia.