Toukokuun 13. 2017

Presidentti Mauno Koivisto on kuollut. Muistan hänen isot luisevat kätensä joita hän heilutteli. Sitten muistan Paavo Haavikon kirjoittamat kuunnelmat ja narisevan ylimmäisen kirstunvartijan. Hänen sanottiin olleen nuuka. Se sopisi monellekin hyveeksi tämän päivän Suomessa. Kosmopoliitti hän ei ollut, valtiomies kylläkin. Rauha hänen sielulleen.

Mauno Koiviston lapsuudenkoti oli Turussa Tehtaankadulla, Asa radion tehtaan vieressä, ei Piispankadulla, vaikka se ehkä kuulostaa komeammelta uutisissa. Piispankatu on Tehtaankadun poikkikatu, tai päin vastoin.

Turussa kukkivat kirsikkapuut jokirannassa. Mauno Koiviston Turun aikaan ei ollut kirsikkapuita, syreenit ja tuomet kukkivat alkukesällä. Joki oli yleinen viemäri, joka virtasi mereen. Vanhat talot olivat pystyssä. Nykyinen Turku on erilainen monellakin tapaa nykyään.

Kauniit päivät ovat olleet kortilla, joten nauttikaamme näistä päivistä. Jotkut nauttivat kirjaimellisesti ja jättävät panttitölkkinsä köyhille. Ajatus on kaunis, mutta luulen että kyse ei ole lähimmäisenrakkaudesta. Kysymys on piittaamattomuudesta.

Lintupönttöömme on löytynyt asukas.