Sunnuntai aamun kirkkautta. Yöllä oli ollut pakkasta jonkun verran ja joessa oli riitettä hieman. Vesi kuitenkin virtaa riitteen alla. Ilmassa on kevään tuntua.
Jollakin henkilöllä lienee leipää liikaa koska oli huidellut ruispaloja riitteen päälle jokeen. Elämme outoja aikoja sanoi tympeä amanuenssi ja tuijotti lyhyitä sääriäni pilkallisesti hymyten. kirjastossa tulee tuollaiseksi. Mietin mielessäni että kuinka moni menee nukkumaan kädet rinnan päällä ristissä ja löytyy kuolleena aamulla samasta asennosta,sanoi Maru ja esitti monta eri teoriaa asiasta. Itse en puutu henkimaailman asioihin, olen liian vastaanottavainen ja altis.
Naisten harjoittama henkinen väkivalta kietoo peikonpitsiinsä tappavasti. Tiedän Seikkiksen ajoilta tasan tarkkaan millaista se on. Se pitäisi kriminalisoida nopeasti. Naisten keskinäinen solidaarisuus toimii vain henksesti korkealla tasolla olevien naisten kesken, jos sielläkään. Seurakuntien naiset lisäävät edelliseen vielä jumalallisen hyveiden aspektin. Kerran teki mieli taputtaa kirkossa saarnan aikaan kun vieraileva pappi näytti tiistiaseuran mummoille keskisormea salaa taitavasti. Tädit loivat tuomitsevia katseita ja tunsin miten tuomitsevuuden aalto vyöryi ylitseni kohti alttaria. Saman koin kerran tuomiokirkossa kun entinen piispa puhui ja seuraavaksi "juoppopappi". Paheksunnan aalto oli tsunamin kaltainen. Luterilainen armo ei ulotu kovinkaan pitkälle. Ortodoksit taas eivät tunne koko käsitettä, joukoissa lähtee loputkin armon rippeet.
Tänään voisi kävellä kauas. Kirkasta, aurinkoista ja pakkanen katoaa ihan kohta puroiksi kaduille. Lunta ei ole sitäkään vähää.
No comments:
Post a Comment