Päättymäton painajainen on viimeisin (saksalainen) dekkari jota en pysty edes katsomaan. Kun tehdään niin kammottavasta asiasta kuin lapsikaupasta sarja, ajattelee ensimmäiseksi että onko pakko ja miksi sitä ylipäätään on olemassa. Siksi että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja riistäminen on epävirallisesti sallittu, sillä niin monet korkea-arvoiset ihmiset hyötyvät siitä. Sitä paitsi tässäkin liikkuu isoraha ja raha on aina syrjäyttänyt inhimillisyyden, ainakin länsimaissa. Siksi tätä rikollisuuden muotoa ei edes haluta oikeasti lopettaa. Uhreiksi joutuneet lapset ovat useimmiten kaikkein suojattominpia ja omillaan olevia maailmassamme. Eivätkä kirkonmiehetkään ole ihan viattomia tämän asian suhteen.
Sitten on tämä "jenkkipaska" joka täyttää viihteellään tv:n elokuvatuotannon. Eurooppalainen elokuvatarjonta on laadukasta. Niissä ei yleensä tapeta rymistellen viihteellisesti ihmisiä pinoon sankaria pullistellen. Olen vanha pieru ja valikoiva siinä mitä katson katsomisen arvoiseksi. En aina pidä näkemästäni ja lienenkö ainoa joka ajattelee noin.
Tänään tulee Teemalta elokuva Granaattiomenan väri (Armenia NL.) Katson sen toistamiseen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment