Melankolinen kuva

Kuva nimeltä Melankolia.

Joen toisella puolen olevan talon iso ikkuna on kiinnostava. Siitä on näkymä joelle, Kirkkosillalle ja Vähätorille asti.

Tänään tuuli häijysti ja oli liukasta. Minulla on hyväpohjaiset kengät, niilä on hyvä kävellä. Lunta hieman hipsi maahan. Jotenkin huvittavia nämä sääuutiset ovat. Aivan kuin koko maa pysähtyisi parin hiutaleen vuoksi.

Saisiko jäälyhdyn tällaisella pakkasella? Jäälyhty voittaa aina sähköiset valot, eikä maksa mitään jos tekee sadevedestä.

Arkkipiispa Kari Mäkinen puhui koskettavasti paperittomista. Luin jostain ruotsalsisen yhteiskunnan näkymättömistä, joita ei virallisesti ole olemassakaan. Se oli hätkähdyttävä kuvaus paperittomista ihmisistä jotka elävät yhteiskunnassa, yhteiskunnan ulkopuolella näkymättöminä. Kun tällainen ihminen kuolee, hän ei virallisesti kuole, hänet hoidetaan jotenkin näkymättömien toimesta näkymättömään hautaan.

Montako tällaista ihmistä elää kaupungeissamme. Näiden henkilöiden kohdalla on turha paasata "vapaamatkustamisesta" hyvinvointiyhteikunnan siivellä. Alakulttuureja on aina ollut olemassa, mutta paperittomat ovat jotain ennen kokemattomia. He ovat vapaata riistaa hyväksikäyttäjille. Hallituksemme on täynnä kovia ja häikäilemättömiä henkilöitä. Heidi Hautala erosi aikoinaan ministerin paikaltaa. Anne Bernerin tekemät mokat ovat ihan eri luokkaa kuin Hautalan, hänellä on hallituksen ja oikeiston hyväksymä moraali. En viihdy tässä poliittisessa ilmastossa.

Tuohon ikkunaan palatakseni: näkymä on harmooninen, ainakin toistaiseksi.