Eräs tuttavamme voi kertoa maalle muuttaneen näkökulmasta pilke silmäkulmassa erinäisiä asioita. Kesällä on mukavaa. Kylässä on yksituumaista ja vekkulia väkeä. Kesä vain tuppaa olemaan lyhyt ja pitkä syksy pitkääkin pitempi ja musta.Jos olet ostanut vanhan idyllisen talon, niin yllätyksiä on riittävästi. Pakkasella huomaat että vilu tunkee sisälle vaikka lämmittäisit uuneja jatkuvasti ja jos hurjasti käy pyörivät villasukat jalassasi viimojen tultua. Kuitenkaan hän ei palaisi entiseen elämäänsä kaupunkiin.
Taloja on kyllä myytävänä ja hinnatkin kohtuullisia. Ehdottelen miesväelle katsastamista ja he luovat silmäyksiä kuviin, totevat sitten että: "Ei tohi männä kahtommaan. Luhistuu jo pelekästä oven kolahuksesta." Romanttinen vanha talo jossakin ei ehkä ole luotettava kohde. "Maksakaa enemmän ja saatte kunnollisen." Maksaisin mieluummin vähemmän saadakseni lähes kunnollisen.
Vaikein tapa saada vanha talo itselleen on ostaa hirsitalo jostain, mikäli niitä on enää jäljellä, ja yrittää kasata se entiseen malliin. Ei onnistu edes ammattimieheltä luulen. Luovuin tästä haaveesta. Parasta olisi suunnitella itse talonsa. Saisi mieleisensä, sopisi maisemaan ja olisi itsensä näköinen. ---
Luin Piia Valkosen blogista hänen hienosta ideastaan vaeltaa kesällä Pohjois-Karjalan tsasounalta toiselle. Kehittelemisen arvoinen asia. Vaeltaisin mieluusti tsasounalta toiselle ennemminkin, kuin rakentaisin oman tsasounan. Ikoni nurkkaus on riittävä minulle.
No comments:
Post a Comment