Kiipesimme Kolin huipulle. Äitimme kiipesi kuin vuorikauris ja ihmetteli huohotustamme. Hänellä on nuoren tytön mieli ja jalatkin toimivat vilkkaasti. Hän unohtaa usein ikänsä ja pyrähtelee juoksuun. Itse olen potenut korkeanpaikan kammoa koko ikäni ja ahtaanpaikan kammoa samaten. Kolilla en kokenut huimausta sillä maisema puineen oli tasapainottava.
Koli jäi taaksemme ja ajelimme kohti Nunnanlahtea kummipoikaani tapaamaan. Seurueeseemme kuului siskoni lisäksi miespuolinen kuljettaja, sekä sukunsa vanhin edustaja, eli äitini, joka oli jo aamu varhaisella paistanut kukon tuliaisiksi. Täällä ei koskaan mennä sukuloimaan ilman tuliaisia.
Kuuma kukko hautui auton takaosassa. Meillä oli ollut äitini suvun sukutapaaminen äitini luona edellisenä viikonloppuna ja juhlat jatkuivat ainakin neljänä päivänä eri paikoissa. Kummipoikani arveli että emme jäisi pitkäksi aikaa, joten hän päätti juoksuttaa tädit uuvuksiin traktoreiden ja muiden asioiden tiimoilla.
Patikoimme noin parisataa metriä Kivikeskukseen näyttelyitä ja uunejakin katsomaan. Kummipoika katsasti isänsä kanssa leikkipuistoa ja oli jo saanut turistien lapsista lauman kavereita.
No comments:
Post a Comment