Nyrkit savessa

Taideryhmä muovailee, lämmittelee savea hampaat irvessä. Saven tulee olla tietyn lämpöistä ja notkeaa. Sitten syntyi kuperaa, koveraa ja mielentilaan sopivaa ilmennystä.
Yksi henkilö sai aikaan olemattoman taivaankappaleen.

Ryhmän komein muotoili korkeasti kirkollisen piispanhiipan. Sellainen se oli, katsoi mistä kulmasta hyvänsä. Suomenruotsalainen nainen sai aikaan pelottavan kulkurikissan ja minä puolestaan aran kotihiiren. Sitten sanoin kohtalokkaan lauseen: tuon kissan kanssa en haluaisi joutua riitoihin. Hän kosti minulle katalasti. Hän asuu nykyään Ruotsissa, Järnassa. Hän on kovasti henkistynyt ja eterisoitunut. Kulkurikissasta on tullut hieno persialainen. Itse olen erakko ja henkisyyskin horjuu.

Sanoin seuraavalle: Näyttää vahvasti piispanhiipalta ja hän, tämä komein, otti sen kohteliaisuutena. Hän ei reagoinut sen kummemmin. Loput työt jäivät vähemmälle huomiolle.
Yhden miehen savipallo oli niin kuuma että siinä olisi voinut polttaa näppinsä. Oli varmaankin alkuräjähdys tuloillaan.

Kaikki sanoivat jotakin kakista, paitsi tietysti joukon kriittisin, hän vaikeni.