Turussa vaikutti aukoinaan kirjailija Kalle (Kaarlo) Isotalo ja minulle hän edustaa turkulaista kirjailijaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Asuimme Lonttisen puutaloasunnossa Airikintie 1:ssä sijaitsevassa Vihannon omistamassa puutalossa. Talo oli vanhaa kirvesmiestaidon perinnettä edustava talo. Joki oli lähellä. Nyt taloa ei enää ole ja jouduimmekin aikoinaan muuttamaan pois koska vesijohto ja viemärijärjestelmä hajosivat.
Isotalot asuivat samassa talossa, ja myöhemmin ajattelin että se oli ainutlaatuista aikaa. Kalle tarjosi syntymäpäivänään maaherralle kertakäyttömukista viiniä, koska hän oli (muka) köyhä kirjailija, eikä ollut kahvi serviisiin rahaa. Siihen aikaan maaherrat kävivät tevehtimässä julkkiksia näiden syntymäpäivänä. Nykyään ei ole enää maaherroja ja syntymäpäiville on turha odotella kaupungin edustajaa.
Kalle Isotalon aika oli aikaa jota ei enää tavoita kuin muistoissa. Kallen naiskäsitys synnytti 1970-luvulla tuohtumista ja tunteita. Kalle sanoi että hänen naisihanteensa on vaistonvarainen naaras.
Kalle oli tuottelias ja joskus se näkyi tekstien laadussa. Itse pidin Äitiparka ja Anna kirjasta.
Tässä muutama kevätkukkanen Kallelle! Mikäli tuonpuolesessa maailmassa on kirjallisia salonkeja, luulen että Anu ja Kalle väittelevät kirjallisuudesta kuten väittelivät jo täällä muinoin.
No comments:
Post a Comment