Hento vihreys alkaa muuttua toiseksi vihreän sävyksi. Saunassa tuoksuu raikas koivun aromi. On ilta, ja käki kukkuu hillittömästi kaikkina vuorokauden aikoina. Kun olin lapsi ja nuori, ja asuin täällä, näkyi järvi ja kaukana horisontissa kiilsivät talojen katot. Voi olla että Naarvan sairasmajan valot näkyivät pimeinä iltoina. Joku tuttu sanoi kyseisen sairasmajan kaipaavan remonttia. Sairasmajoja oli ennen sotia ja vielä jälkeenkin syrjäseutujen eristyneissä ja vaikeakulkuisissa kylissä.
Nykyään tuo maisema on poissa. Pelloille istutetut koivut ovat kasvaneet ja peittävät järvimaiseman lähes kokonaan. Kiipesin vanhan talon tikkaille saadakseni kuvan entisestä maisemasta. Muistan vielä ajan jolloin yhteys isompaan kylään toimi vesiteitse. Täällä on soudettu ja puksuteltu moottoriveneillä yli järven. Nykyään ajetaan autoilla nopeasti. Ihmisten aikakäsitys on muuttunut. Kiireettömyyden ja positiivisen hitauden aika on ohi.
Käänsimme kukkapenkkien mullat lapiolla ja kuokalla. Istutimme ja siistimme kukkamaita. Porkkanamaa muokattiin ja kylvettiin.
Oli äidin syntymäpäivät (88) ja niille tehtiin karjalanpiirakoita ja kakku.
No comments:
Post a Comment