Uruissa on ytyä

Eilen illalla olinmme Turun tuomiokirkossa urkukonsertissa. Hollantilainen Ben van Oosten konsertoi ensimmäistä kertaa Turussa. Hän on omistautunut ranakalaiselle sinfoniselle urkumusiikille.

Perheessämme on urkumusiikin vankkumaton ihailija ja kuuntelija. Tänä aamuna heräsin urkujen pauhinaan. On sitä hullumpiakin heräämisiä ollut.

Hääpäivän kunniaksi!

Astuin eilen orapihlajan piikkiin ja jalkopohja aristelee vieläkin. Muistutus siitä että kaupungissa ei kävellä paljain jaloin edes nurmikolla.

Tuosta konsertista vielä sen verran että kyllä noista tuomiokirkon uruista ytyä löytyy.

Turussa sataa! Tämä nyt ei enää häiritse ketään. Yleinen alistuminen ja toivo kesän odotuksesta sammuu ja kohta sataa Lapissa ja Hangossa lunta.