Lainaus kaupunkilehti Turkulaisesta 11.7.2012
Kukaan ei ole tullut huomauttamaan kissoista. Minusta se on kummallista, kun naapurit tuntuvat mukavilta ja itsekin olen yrittänyt olla hyvä naapuri. Meille tuli ensin nimetön lappu, jossa muistutettiin, että järjestyssääntö kieltää kissojen pitämisen vapaana ja sitten tuli tämä käräjäoikeuden häätövaroitus.
Jos joku olisi tullut puhumaan asiasta, olisin miettinyt, miten olisimme voineet kissojen kanssa toimia.
Jutusta käy ilmi että rivitaloyhtiössä oli kerätty 20 nimeä adressiin häätövaroitusta varten. En nyt ota kantaa muutoin kuin ihmetellen mihin asioista puhuminen ja avoin keskustelu on kadonnut? Hoidetaanko asioita pahimmalla mahdollisella tavalla? Ihmetyttää myös naapureiden mukavuus: jotkut ovat olleet vähemmän mukavia seläntakana.
Mitä uutta tässä nyt on? Kun muistelen Seikkailupuiston aikaista työelämää ja Portsan aikoja, niin en ihmettele enää mitään. Muistan kyllä erään perheenäidinkin joka oli marttyyri ja kärsivä, ja joka mustamaalasi omia lapsiaan vieraille ihmisille. Lapset kuulivat ihmeellisiä asioita itsestään oudoista suista. Ehkä se on sitä turkulaista vanhaa sivistystä. Kieroa sellaista.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
4 comments:
En ymmärrä ollenkaan, mitä vaivaa kissoista on. Asun myös rivitalossa ja minusta on mukavaa, kun naapurin kisu käväisee pihalla tsekkaamassa, että kaikki on kunnossa, hiiret poissa ja linnut kiltisti korkealla puissa. :)
Minusta tuntuu että tässä on kyse aivan muusta kuin kissoista.
Turkulaiset eivät keskustele, he toimivat seläntakana. Toisaalta muutama muukin kissan omistaja on joutunut ahtaalle kyseisellä asuma-alueella.
Kyseisellä asuma-alueella sijaitseva
buddhalaisyhteisön talkoovoimin rakenteilla ollut temppeli yritettiin polttaa noin kolme vuotta sitten. Asuinaluetta ei tietenkään voi syyttää tihutyöstä koska syyllisiä ei saatu kiinni.
Kävin tuon temppelin tukijuhlissa aikoinaan!
Post a Comment