Syksy tulee. Nenä on tukossa ja päässä huippaa. Takuuvarmat flunssan oireet. Oikeasti haluaisin nyt juuri olla kokonaan toisessa paikassa karhujen elämää kuvaamassa.
Jokirannassa puut punastelevat ja keltaisiksi käyvät lehdet. Joki virtaa, savivesi valuu kohti merta. Keskustassa Engelin helmeksi kutsuttu Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko seisoo paikallaan torin reunalla. Henkilöt vaihtuvat, kirkko pysyy. (Nykyinen kirkkoherra on ollut toimessaan noin kolme vuotta, ei kahtatoista kuten Aamuset kaupunkilehdessä väitettiin. Korjausta en ole huomannut tapahtuneeksi. Miksi? ) Lokinkadun työhuoneelle ei ilmaislehdet ole osanneet tulla. Viime lauantaina jostain syystä tuli noin kymmenen Turkulaista ja Aamusettia postiluukusta sisälle yhdellä kertaa.
Ilma on kuulas ja hyvä hengittää. Uutiset enteilevät rahamaailman kiristyneitä oloja. Kylmää sataa työntekijöiden niskaan.
No comments:
Post a Comment