"Sillä tavalla kului tunteja, yhteisen hengityksen, yhteisen sydämensykkeen tunteja, joiden aikana K:sta tuntui koko ajan siltä kuin hän olisi eksynyt tai joutunut kauas oudolle seudulle, kauemmas kuin kukaan ihminen ennen häntä, outoon maahan, jonka ilmassakaan ei ollut yhtään kotiseudun ilman aineosaa, maahan, jonka outous pakostakin tukahduttaisi ihmisen mutta jonka mielettömät houkutukset sittenkin pakottivat kulkemaan eteenpäin, eksymään yhä kauemmas." Franz Kafka, Linna.
Tuesday, September 30, 2008
Kuinka olla kotona toisaalla?
Luin Zinaida Lindénin kirjan Kirjeitä Japanista. Se kosketti minua rajusti. Edellinen kirjansa Ennen maanjäristystä iski myös tajuntaani, mutta toisella tavalla. Kirjeitä Japanista on jokaisen itse koettava ja luettava. En rupea erittelemään kaikkea sitä mitä se minussa synnytti.
"Sillä tavalla kului tunteja, yhteisen hengityksen, yhteisen sydämensykkeen tunteja, joiden aikana K:sta tuntui koko ajan siltä kuin hän olisi eksynyt tai joutunut kauas oudolle seudulle, kauemmas kuin kukaan ihminen ennen häntä, outoon maahan, jonka ilmassakaan ei ollut yhtään kotiseudun ilman aineosaa, maahan, jonka outous pakostakin tukahduttaisi ihmisen mutta jonka mielettömät houkutukset sittenkin pakottivat kulkemaan eteenpäin, eksymään yhä kauemmas." Franz Kafka, Linna.
"Sillä tavalla kului tunteja, yhteisen hengityksen, yhteisen sydämensykkeen tunteja, joiden aikana K:sta tuntui koko ajan siltä kuin hän olisi eksynyt tai joutunut kauas oudolle seudulle, kauemmas kuin kukaan ihminen ennen häntä, outoon maahan, jonka ilmassakaan ei ollut yhtään kotiseudun ilman aineosaa, maahan, jonka outous pakostakin tukahduttaisi ihmisen mutta jonka mielettömät houkutukset sittenkin pakottivat kulkemaan eteenpäin, eksymään yhä kauemmas." Franz Kafka, Linna.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment