Muistin paikat sielussa

Äitini talutti Hilja-tädin kanssa myötäjäislehmää Jormanaisen taloon Sulkuvaaraan ja jatkoi sitten Öllölään, Mujusen taloon, itki tietäen ettei menneeseen ollut paluuta. Vaaran Penttiset pääsivät hänestä eroon. Sinne jäi Rauha-sisko joka sai kermaa ja sokeria ja äiti sai potkun kuin koira. Äiti Leena oli kuollut ja haudalle ei tullut edes kiveä ennen kuin äitini peri metsää ja myi saaden tekohampaat, Hautalaatan äitisä haudalle ja permanentin joka herätti paheksuntaa. Se on tyylikäs laatta ja kauan sen saaminen kesti, mutta unohdettu hän ei varmasti ollut. Äiti oli saanut Leenan vihkisormuksen joka katosi oudolla tavalla kun eräs ihminen kävi kylässä äitini 70-vuotis päivänä. Äitini otti tämän todella pahasti. Sormus oli ainoa tavara jonka hän oli saanut äitinsä muistoksi, kaikki muut tavarat oli Rauha-sisko kahminut itselleen. Äiti kertoi erään henkilön kertoneen että: "Synnyit Sormusahossa, isäsi pelkäsi äitiään niin paljon että vei yöllä Leenan ja sinut Vaaran taloon." Ei tainnut olla miniä mieleinen.