Oli kostean tuulinen sää. Rajua puuskittaista tuulta. Joulukuu alkaa rajuissa merkeissä ja tuomiokirkon eteen tuotu kuusi täytyi lisävahvistaa ettei kaatuisi. Ortodoksinen kirkko torin reunalla kasvattaa rakoa, se näkyy jo selvästi kadulle asti.
Kirkkomme lepää toinen reuna kalliolla toinen savipatjalla kelluen. Se on altis kallistumiselle koska taspaino on outo.
Kun savea ajetaan torin työmaalta pois ja pohjavesi laskee, puiset paalut kohtaavat kuivuuden, alkaa nopea lahoaminen. Sama koskee kaikkia torin ympärillä olevia rakennuksia.
Torin maisema rakennuksineen on epätpdellinen, aivan kuin rakennukset odottaisivat tulevaa aikaa. Tunnelma on aivan epätodellinen. Sen jälkeen kun toriparkkia ruvettiin rakentamaan, alkoi uhmakas uhoaminen ja purkaminen; syntyi käsite maisemointi. Turussa on maisemoitu 1960-luvulta lähtien ja rakennushistoria on muuttunut näkymättömäksi historiaksi monenkin arvokkaan rakennuksen osalta. Tässä kaupungissa pitäisi olla ympäristö ja miljöö yhdistys, voimakas sellainen. Vihreät ovat takstikoineet ja menneet gryndereiden kanssa marjaan useamman kerran.
Nämä porrastasanteen repämät ovat kaikki kirkkomme porrastasanteesta. kaupunki korjasi kolmevuotta sitten porrastasanteen. Nyt se on tällainen.
No comments:
Post a Comment