Olipa kesä kerran kirjan nimenä synnyttää kaihoa ja menetetyn muiston. Ida-Maria Saariselta on ilmestynyt postuumina 1918-tapahtumia käsittelevä kirja. Hän oli silloin 18-vuotias nuori ja työtön. Hän ei osannut olla tekemättä mitään, joten hän meni punaisten kenttäkeittiöön toihin. Hän päätyy Hennalan vankileirille. Kirja on nuoren tytön silmin nähty ja koettu "vankileirin saaristo." Suosittelen ihan kaikille luettavaksi ja etenkin maamme hallitukselle. Ida-Maria Saarinrn oli työtön ja hakeutui aktiivisesti töihin ja joutui vankileirille aktiivisuutensa ansiosta. Varsinainen korkeakoulu tulevaa elämää varten. Kirjan kieli on kaunista ja kaunistelematonta.
Toinen luvun alla oleva Kirja on Saara Henriksonin Syyskuun jumalat. Tässä kirjassa liikutaan Budapestissa. Historit sekottuvat ja aikakaudet myös. Unohdetut tarinat pulpahtelevat esiin, tarinat, joita ei saa unohtaa. Paul Hertzok saapuu isoäitinsä kotimaahan, vierailevaksi luennoitsijaksi yliopistoon ja remontoi samaan aikaan vanhaa isoäitinsä huoneitoaan kaupungin keskustassa. Hän tutustuu ryhmmään nimeltä Syyskuun jumalat. Pidän tästä kirjasta. Tässä on taikaa. Olen pitänyt hänen muistakin kirjoistaan.
No comments:
Post a Comment