Pinellan lähellä oleva sähkökaappimaalaus. Selvästikin ammattimaalarin tekemä maalaus.
Turussa on edelleen väkinäisen iloinen tunnelma. Tarinat tapahtuneesta risteilevät ja mukana olleet satunnaiset ihmiset ja paikalle osuneet kertovat omia näkemisiään. Ihminen näkee mitä haluaa ja pystyy. Turun puukotuksien tapaisissa tilanteissa ihminen menee sokkiin ja näkeminen tulee muistinvaraiseksi ja siksi on epäluotettava. Viimeisin tarina naisesta ottamassa selfiekuvaa ruumiin tai vakavasti loukkaantuneen uhrin kanssa, on asia jota en halua kuulla tai nähdä. Oli miten hyvänsä, näitä tarinoita kerrotaan vielä kauan sillä se on selviytymiskeino, vaikkakin karmea sellainen.
Toinen maalaus hieman kauenpaa.
Olen ihmetellyt miten avuliaasti poliitikot suhtautuvat äärioikeistolaisiin ryhmiin. Heilla sallitaan enemmän kuin tarpeeksi. Tässä ei ole mitään uutta, Suomen poliittisessa historiassa on perinteitä tästä.
Syksy tulee, täytyy laittaa villasukat jalkaan.
Naakat pitävät kokousta, he viestivät kiihkeästi.
Aurinko paistaa.
No comments:
Post a Comment