Vieläkö muka Venäjällä kouluissa historian tunneilla opetetaan että Mainilan laukaukset ampui suomalainen. Historiat kirjoitetaan aina vallanpitäjien tarinaksi.
Kuulin että lakka-aika on parhaillaan menossa. Minulla on tuntuma lakka-ajan lakkasotaan, joka oli toistuva perinne joka kesä, oli lakkoja tai ei. Isomummo ja Martta täti olivat sotajalalla keskenään aina lakka-aikana. Suolle komennettiin kaikki kynnellekykenevät aikaisin aamulla, mikä olikin viisasta sillä suolla oli kuumaa päivällä, lisäksi siellä oli itikoita, paarmoja ja muita verenhimoisia siivekkäitä. Lakkasaalis piti salata visusti. Kerran Ihalainen tuli suolla näköpiiriin ja me siitä apikasta istumaan lakkasankkojen päälle. "Outtako suanna lakkoja?" kysyi Ihalainen. "Ei myö ou löyvetty" sanottiin me, "ihan tyhjät sankut.
Yön yli maakuopassa olleet lakat olivat kuulemma sypäkkää matolääkettä. Mahat tuli kuulemma siivottua jokaista suolenpäätä myöten.
Lopuksi Mummo ja Martta täti haukkuivat toisensa pataluhiksi ja toivoivat kurjaa vanhuutta vaivaistalossa. Vaivastalo oli pahinta mitä saattoi olla sen ajan ihmisille.
Äitini (92) jatkaa höykytysperinnettä koska harmikseen ei suolle enää pysty menemään. Onneksi on kesälomalaisia.
Turussa on raikas ja kova tuuli. +20 astetta. Kuvan talo ja ruusut ovat kiehtoneet minua aina ohi kävellessä. Tämä on Kuuvuoren maisemaa ja talo on todella vanha.
Kuuntelin toisella korvalla Kiveenhakattuja radiosta. Paavo Noponen lienee viimeinen ritari joka haastoi kaksintaisteluun erään henkilön Helsingin jossakin puistossa 1900-luvun loppupuolella.
Onneksi kaksintaistelu ei toteutunut.
No comments:
Post a Comment