Eilen illalla katsoin, tavasta poiketen, Suomen kaunein koti ohjelman. Itse asiassa minua kiinnosti Annankadun puutalo asunto. Piristävä poikkeus näiden puleerattujen kotien sarjassa. Portaat ovat aina haaste laajennetuissa puutaloissa. Tässä se oli jotenkin onnistunut. Muistan aikoinaan Portsassa kun toimittaja Lipponen rakensi lankkuportaat niin hienosti, ettei niitä edes huomannut, ellei tiennyt niiden paikkaa. Toiset portaat hyvässä mielessä näin toisessa puutalo asunnossa ne oli sijoitettu kahden hellahuoneen väliseen tilaan. Hellahuoneet oli yhdistetty asunnoiksi, joten pinta-ala oli tuplaantunut. Jos mahdollisuutta, tai taitoa, ei ole, niin synnytetään hukkaneliöitä helposti.
Muistan asuntomme Rauhankatu 26 A:ssa. Portaat vinttiin menivät eteisestä, kuten ne aina menevät saneerattomissa taloissa. Suunnittelimme että siitä ne menisivät jatkossakin mikäli vintti rakennettaisiin. Näin säästyttäisiin olohuoneen piluulta. En tiedä mistä portaat nykyään menevät, olen kaivannut sitä asuntoa paljon. Mieheni sai viran tuolloin muualta Suomesta ja huoneisto myytiin, vaikka viisasti ajatellen sen olisi voinut vain vuokrata.
Siinä taloyhtiössä oli joku vihannestukku tai jotain vuokralla. Se ei ollut maksanut vuokriaan aikoihin. Isännöitsijä suuttui kun huomautin asiasta. No mehän ei oltu köyhyiä ja kipeita nousukaudella 1980-luvulla. Siinä talossa ei oltu koskaan siedetty lapsia, pikemminkin vihattu.
Olin ajatellut kirjaa Portsan lapsista. Useimmat sanoivat että oli oleellista olla näkymätön. Oli myös yleistä että syntipukkeja olivat aina samat lapset, koska se oli helppoa ja valheellista. Minua on aina kauhistuttanut turkulaisten julma ja raaka tapa suhtautua lapsiin. Jotenkin perusvihamielinen.
Myöhemmin aamulla katsoin Kakolan saneerattuja puutaloja. Olen pöyristynyt sillä näytti vahvasti siltä että asuntojen sielu oli tuhottu. Vanhat ihmiset uskoivat että taloissa asui talon henki. Jos talon hengen suututtaa väkivaltaisilla muutoksilla asunnossa tai talossa, niin huonosti käy. Yksi entisöijä kertoi että hän tunsi puulattiaa tutkiessaan selässään silmät, epäilemättä talonhenki oli huolestunut. En usko että gryndereillä on herkkyyttä tällaiselle tuntemukselle tai edes halua tuntea. Dollarit vilisee silmissä enemminkin.
Harmaa päivä Turussa. +2 astetta. Lumeton aika jatkuu.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment