Joulu on kohta ohi. Tunnen haikeutta, kuten aina ennenkin joulun mennessä.
Venäjän armeijan kone putosi tuntemattomasta syystä Mustaanmereen. Mukana lennolla oli Puna-armeijan kuoro melkein kokonaisuudessaa. Kone oli matkalla Syyriassa olevaan tukikohtaan. Aloin mielessäni vatvoa mahdollista syytä koneen putoamiselle. Ehkä se oli enne Venäläisille poistua Syyriasta. Toivon totisesti että putoamisen syy on inhimillinen virhe.
Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa arvaamattomaksi. Turun Joulurauhan julistuksen aikaan olivat tiukat turvajärjestelyt. Pelkäämään ei kannata ruveta. Ei, vaikka miten järki sanoisi ettei yleisötilaisuuksiin pidä mennä. Kauppakeskuksiin en kyllä mene muutenkaan, en ole käynyt koskaan Myllyssä, enkä Skanssissa. Kirkoissakaan en käy enää kuin joskus. Sähköisiin hiuksiin neuvotaan laittamaan öljyä. Ortodoksisessa kirkossa katsottaisiin kieroon jos hiuksissa olisi luonnonöjyä. Nuttura ja pitkät suortuvat näyttäisivät rasvaisilta. Hyi olkoon, se varastaisi koko liturgian. Maallistunutta menoa.
No comments:
Post a Comment