Joen jää oli maitolasia. Aamulla oli -12 ja nyt illalla lähentelee +0. Vetistä härmää sateli taivaalta kun kävelimme Pienestä Kirjapuodista kotiin. Siellä on myytävänä kirjojen lisäksi eri kirkkokuntien joulukalentereita. Kahvila on laadukas ja palvelu hienoa.
Aikaisemmin olimme hankkineet vankilakaupasta uuden hautalyhdyn anopin haudalle. Yöllä herätessäni huomasin pakkasen kiristyneen, aloin pohtia miten routaiseen maahan lyhty saadaan upotettua tarpeeksi syvälle että pysyy pystyssä. Nyt näyttää että huoli oli turha.
Joulun aikaan pitää ajatella vanhuksia ja lapsia. He tarvitsevat lahjoja ja huomionosoituksia enemmän kuin tavallisesti. Meillä on kaksi tosi iäkästä henkilöä perheissämme: 91 vuotias äitini, joka on selväjärkinen ja suhteellisen hyväkuntoinen. Sitten on mieheni isä 99 vuotta. Hän saa ajaa autoa toistaiseksi. On mahtavaa sekin että anoppini kuoleman jälkeen, olemme voineet tutustua häneen. Anopin eläessä se oli mahdotonta. Kysyin apelta että missä hän ja Helvi olivat tavanneet. Hän kertoi että matkustajalaivalla. Helvi teki kylmäkkökeikkoja laivan ravintolassa. Hän oli oikeasti vakituisesti töissä hotelli Itämeressä kylmäkkönä.
Lapsille ja vanhuksille täytyy antaa lahjoja.
No comments:
Post a Comment