Päiväni on pelastettu. Löysin uusien kirjojen telineestä Sergei Dovlatovin Ulkomuseon Dovlatov on yksi suosikkini läpi vuosien.
Tämä ei ole Dovlatovia.
Lainaus eräästä näytelmästä:"Muistan kun näin sinut viimeisen kerran ennen kuin menit luostariin. Satoi pakkaslunta jonka läpi katsoimme toisiamme, eikä meillä ollut sanoja enää.
Minun jalkojani paleli. Olit kuin maalauksessa. Se jäi mieleeni vuosikymmeniksi, ikoniksi muistini nurkkaan. Ikävä kyllä, et tyytynyt pysymään nurkassa vaan tungit koko ajan esille. Hallitsit minua vaikka olit poissa. Nyt olet kuollut ja pelkään pahoin että hallitset vieläkin, pelkään yön pimeitä hetkiä kun uni ei tule. Herra armahda!"
On ollut mahtava lokakuu säidenkin puolesta. Vasta eilen oli lotisevan syksyn tuntua ilmassa. Linnut pakkautuvat talojen pihoille, ne eivät laula näin syksyllä.
No comments:
Post a Comment