Wednesday, September 16, 2020

Ahdistus pani muistamaan


Katsoin yhteen menoon Kaikki synnit sarjan, ahdistavaa tarinaa lestaadiolaisten yhteisöstä. Heillä oli siinä ihan omat säännöt ja lait. Katsominen laukaisi mielessäni muiston luovan Toiminnan kurssilta. Siellä oli kehkeytynyt Kristan, Eijan ja Pomon toimesta porukka-kiusaaminen. He yrittivät saada koko kurssiväen mukaan mutta ei se onnistunut. Henkilö totesi kylmän rauhallisesti mitä hän heistä ajatteli. Myöhemmin kuulin että hänestä oli kerrottu juttua leipäveitsien kanssa riehumisesta jossakin. Leni tiesi rajat. Hänen siskonsa oli tapettu Tukholmassa ja hän ei jaksanut osallistua skorpionien draamaan. Kummallista miten legenda oli jäänyt elämään sillä pastori-muori, olen hämmästynyt pappien kristillisestä moraalista, tämäkin muori ei välittänyt yhtään ihmisten hädästä, oli ilkeästi nimitellyt henkilöä kulmikkaaksi,ja sanonut että se toinen lapsi oli pyöreämpi, ihan kuin isänsä. (Kas kun ei vaatinut päänmittaamista ja rodullista määritelmää.) Toinen oli yhtä kulmikas kuin äitinsä siis rikollinen, tietämättä yhtään mistä oli kysymys. Ehkä osallinen oli ollut eräs luovan toiminnan kirjoittamisen ohjaaja joka nosti palkkaa siitä että oli paikalla jos joku olisi tarvinnut. Hän oli niitä pomon kavereita joille tarjoutui aina rahastusta kaupungin avulla.Hän yritti aikoinaan tramatisoida Anna Kortelaisen Virginian johonkin maaseutu-teatteriin ja se oli lopetetettu alkuunsa. Kyseisen kaupungin teatterissa oli puhuttu henkilöstä että riehuu puukkojen kanssa ja oli muka puukottanut käsivarteen lastaan. Käsivarsissa ei ole arpia eikä jälkiä väkivallasta. Yksi herrastajakirjoittaja täti ilmoitti kuulemma että "Jos minä alan riehua puukkojen kanssa, viekää minut pois!" Se oli aikaa jolloin likaa kaivettiin hammastikuilla ja mustamaalettiin kaikkia. Kokoomus ja demarit jakoivat paikkoja ja sen tietää mitä siitä seurasi. Opin että kaupungim toissä ei kannata olla lojaali kenellekään. Myrsky kuulemma uhkaa. Kannoin karjalanneidon sisälle ja samoin muutaman muunkin kukan. En tiedä mitä tarinaa oli kerrottu silloin kun minä hain Luovan Toiminnan ohjaajan paikkaa 1980-luvulla. Leena Karvala sanoi että minusta oli puhuttu oiken pahaa lautakunnassa. Hän oli sen näköinen kuin olisi itse ollut osallinen johonkin pahaan. Hän oli anyanut minulle tietämättäni porttikiellon Seikkikseen siksi ajaksi kun hän olisi pomo. Menin sinne vammaisenkoululaisen kanssa ja hän tuli mäkättämään. Mokomakin metalliromun kolistaja. Hän kasasi metallisomua pitkään naruun ja lapset saivat hakata täysillä sen nimi oli Melukone. Minun soivapuito ideaani torpattiin pelkästään siksi että se oli minun idea.

No comments: