Monday, May 10, 2010

Vieläkö ne muistavat runoni...

Eilen oli Mateli Kuivalattaren syntymäpäivä. Tavallisesti olemme olleet tuolloin Ilomantsissa, mutta nyt vasta myöhemmin. Kylmä on kyly maailmalla. Kevät on aikataulusta jäljessä ainakin lounaassa. Takapihalla kukkivat valkovuokot puoliavoimina nuokkuen.

Mitä sanoisi Mateli tästä päivästä. Laulaisi runon, huiskauttaisi kädellään Koitereelle ja kävelisi veneelleen. Soutaisi järven selälle. Ei soutaisi, sillä järvi on vielä jäässä. Vaaralta katsoisi kauas. Niin kuin näillä ihmisillä on tapana. Saattaisi Mateli sanoa että Vieläkö ne muistavat runoni, vieläkö niitä laulelevat


Olen itse aina halunnut asua korkean mäen laella. Katsella kauas ja pitkään. Siellä ei ole tunkkaista tuulen huuhtomassa maisemassa.

1 comment:

quijote said...

Hui hai, jäät lähtivät jo Koitereesta!